Autoalan työturvallisuus

Koneet ja laitteet

Nostimet:

- Käyttäjälle pitää antaa perehdyttämiskoulutus
- Nostokohdat on katsottava tarkkaan, jottei autoa nosta esim. helmapellistä
- Auton ovia ei myöskään saa olla auki nostaessa tai laskiessa
- Nosturit on tarkastettava ennen käyttöön ottoa ja sen jälkeen määräajoin, yleensä kerran vuodessa


Erilaisia nostimia:


Auton oma nostin:

Auton mukana kuljetettava nostin on rakennettu automerkin nostotarpeita

silmällä pitäen. Nostin sopii automerkin nostokohtiin ja on rakenteeltaan

mitoitettu tämän ajoneuvon paino huomioiden.

Hallinosturi:

Sitä käytetään alta nostamiseen. Sen avulla auto voidaan nostaa ja

siirtää helposti. Nostettaessa on otettava huomioon seuraavat seikat:

- Turvallinen nosto auton valmistajan määräämistä alustarakenteen kohdista.

- Noston jälkeen auto tuetaan nostopukeilla tai nostimen lukkomekanismilla ylös.

Pilarinostimet

Niitä on useammanlaisia, yleisimpiä niistä ovat; 1-, 2- ja 4- pilarinostimet.

Käytettäessä nostinta sitä ei saa ylikuormittaa. Nostin on tarkoitettu ajoneuvojen

nostoon, henkilökuljetus on kielletty!


Muita nostimia:


Akseliston kevennin:

Korjaamojen käytössä on paljon 4 -pilarinostimia. Tällaisella nostimella työskenneltäessä
ja tehtäessä jarru- ym. töitä tulee kyseinen akselisto nostaa ylös
erikseen. Tämä tapahtuu ns. akselistokeventimellä joka voi olla hydraulinen
käsikäyttöinen tai paineilmatoiminen. Toimintatavasta riippumatta tulee myös
tällaisella nostimella nostettu auto varmistaa ennen korjaustoimenpiteiden
aloittamista. Jos keventimissä ei ole valmiina varmistustoimintoja, on käytettävä ulkopuolisia
varmistustapoja esim. tarkoitukseen valmistettuja pukkeja, tai vastaavia.



Liikuteltava autonostin:


Kuorma-autojen, linja -autojen ja pakettiautojen
nostaminen pyöristä ylös, kun ajoneuvoihin suoritetaan alustatöitä mahdollisuus nostaa
myös henkilöautoja, joiden pyöräkoko vähintään 155 R 13



Paineilma käyttöinen mutterin väännin:

Niitä on iskeviä ja kiertäviä. Iskevän vääntimen melun aiheuttaa ulospurkautuva paineilma ja se on usein varsin kova. Näitä vääntimiä käytettäessä on suojattava korvat melulta

kuulosuojaimilla. Sähkökäyttöisiä mutterinvääntimiä käytetään lähinnä raskaan kaluston
korjaamoissa.



Pakokaasu imuri:

Käytettäessä autoa sisätiloissa, esim. pakokaasumittauksen aikana, tulee huolehtia että pakokaasujen
poistoletku on paikallaan ja imuri on päällä.

Autoa sisätiloissa käytettäessä on vaarana pakokaasujen pääsy työskentelytilaan. Kuuman

moottorin päälle roiskuneet aineet esim. pakkasneste ja öljy höyrystyvät voimakkaasti leviten
työtilaan. Kuumat moottorin osat aiheuttavat palovammavaaran


Jätteet:


Öljy:

Jäteöljyt muodostavat suurimman osan autoalan nestemäisistä ongelmajätteistä. Käytetyt öljyt jaotellaan kolmeen ryhmään, kirkkaat voiteluöljyt, mustat voiteluöljyt ja kasvispohjaiset voiteluaineet. Kun kirkkaita voiteluöljyjä kertyy yli 400 litraa vuodessa, ne kannattaa kerätä erilleen. Ne puhdistetaan ketjuvoiteluöljyiksi. Jos kirkkaita öljyjä kertyy alle 400litraa vuodessa, ne voidaan sekoittaa mustiin jäteöljyihin.

Öljyt tulee kerätä erilleen ja varastoida siten, ettei sinne pääse sekoittumaan vettä. Jo pienikin vesimäärä pilaa öljyn hyötykäytön ja sen käsittely tulee toiminnanharjoittajan maksettavaksi. Myös muut aineet tulee pitää erillään.

Kiinteäöljyinenjäte:

Öljyisiä kiinteitä jätteitä ovat öljynsuodattimet, öljyiset rätit ja trasselit, öljynimeytysaineet, käytetyt iskunvaimentimet ja muut öljyiset hyötymetallijätteet sekä vahajätteet. Kiinteän öljyjätteen säiliöön voidaan kerätä myös pesukoneiden pohjalle kertyvä kiinteä sakka.  

Jäähdytysneste:

Suomessa keskimääräisestä autokorjaamosta kertyy jäähdytinnestettä noin 1000 litraa vuodessa. Tislausprosessilla olisi mahdollista uudistaa käytettyjä jäähdytinnesteitä. Erilaiset jäähdytin-, jarru- ja kytkinnesteet voidaan kerätä yhteen ja toimittaa Ekokemille tai kunnalliselle ongelmajäteasemalle. Ekokemillä nesteet menevät polttokäsittelyyn

Jarruneste:

Jarrunesteille on vaatimuksina korkea kiehumispiste, alhainen jähmettymispiste, hyvät voiteluominaisuudet, syöpymissuoja ja eivät saa liuottaa tiivistekumeja Jarrunesteitä on glykolipohjaisia, sekä silikonipohjaisia,. Glykolipohjainen jarruneste koostuu dietyyliglykolista ja butyylipolyglykolista, etanolista ja di-isopropanoliamiinista. Glykoli tekee jarrunesteen myrkylliseksi ympäristölle ja vesieliöille. Sen vuoksi sitä ei saa kaataa viemäriverkostoon, eikä kaataa maahan. Kuljetusten osalta aineilla ei ole vaarallisten aineiden luokitusta, mutta niitä ei saa kuljettaa yhdessä hapettavien aineiden kanssa.


Akut:

Akkujen vaarallisuus piilee niiden sisältämässä lyijyssä ja akkuhapossa.Lyijyakut tulee varastoida viileässä, katetussa ja ilmastoidussa tilassa. Varastoitaessa täytyy ehkäistä oikosulkujen muodostumista, sekä syövyttävän rikkihapon vuotoja. Akut tulee säilyttää oikeinpäin, pystyasennossa vuotojen ehkäisemiseksi. Lyijyakut tulee pyrkiä toimittamaan kierrätykseen kuoret ehjinä ja korkit paikallaan, vuotojen varalta akut tulee varastoida rikkihapon kestävässä astiassa, jossa on vuotojen varalta reunat, eikä siinä saa olla avattaviakaan aukkoja, josta vuotovahinko voisi laajeta varastoinnin tai kuljetuksen aikana. Akkukierrätyksestä tai Ekokemiltä voi hankkia asianmukaisen varastointiastian. Akkuja ei saa kuljettaa yhdessä hapettavien aineiden kanssa.

Toimistojätteet (paperi, pahvi yms.):

Auto-osastolla syntyy myös tyypillisiä toimistojätteitä, kuten paperia, pahvia ja energiajätettä, kuten käytetyt käsipaperit ja muovipakkaukset.



Metallijäte:

Paperijätettä tulee niin opetustyössä kuin korjaamotyössä. Paperille on hyvä olla oma kerä-ysastia lähellä toimintoja, jossa paperia syntyy. Pahvijätettä syntyy esimerkiksi varaosien, tarvikkeiden ja opetusvälinei-den pakkauksista. Pienelle pahvijätteelle on hyvä olla keräysastia siellä missä jäte syntyy.


Syntyy esimerkiksi auton osia vaihdettaessa. Määrää on vaikea arvioida, koska se riippuu asiakastöiden määrästä. Metallijätteen kohdalla tulee huomioida, että öljyiset metalliosat menevät öljyiseen kiinteän jätteen keräykseen.